Oliko World Design Capital -hankkeesta Helsingille hyötyä vai kuluja? Tulosta
06.06.2014 09:21

Helsingin tarkastuslautakunta on selvittänyt, miten World Design Capital Helsinki 2012 -hanke onnistui.

 

Teemavuoden ideana oli lisätä Helsingin vetovoimaa ja tunnettuutta kansainvälisesti. Toimin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ja päätimme lautakunnassa selvittää, toteutuivatko teemavuoden tavoirtteet odotetusti. Mittarina tavoitteiden saavuttamisessa pidimme työ- ja lomamatkailijoiden määrän kehitystä sekä hankkeen saamaa näkyvyyttä ulkomaisissa medioissa. 


Lopputuloksena voi todeta, että matkailijamäärä Helsingissä pysyi ennallaan hankkeesta huolimatta. Työ- ja lomamatkailijoiden yöpymismäärät eivät kasvaneet designvuonna 2012 toivotulla tavalla. Pääasiallinen syy turistien vähenemiseen oli kuitenkin Euroopan huono taloustilanne, sillä matkailijamäärät Suomeen vähenivät juuri Euroopan kriisimaista. Ilman Designpääkaupunkihanketta matkailijoiden yöpymismäärät olisivat vähentyneet alle edellisen vuoden tason, joten teemavuotta voi pitää torjuntavoittona turismin hiipumista vastaan.


Helsinki sai designvuonna melko hyvin kotimaista ja ulkomaista mediahuomiota. Kotimaisen näkyvyyden lisäämisen hyödyistä en tosin ole varma, johan Helsinki on joka tapauksessa tunnettu omassa maaassaan, koska on sen pääkaupunki. Ulkomaisesta näkyvyydestä sen sijaan voi olla kauaskantoisempaa hyötyä. Designvuosi tarjosikin yrityksille mahdollisuuden kokeilla ja tehdä yhteistyötä uusien kumppanien kanssa ja siis lisäsi helsinkiläisten yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä.

 

Kritisoitavaa designvuodesta löytyi alkuvaiheen tiedotuksen heikkos, näkymättömyys katukuvassa ja hankkeen nettisivujen vaikeaselkoisuus. Lisäksi kaupunkia arvosteltiin projektin valmistelun ja päätöksenteon hitaudesta ja byrokraattisuudesta.


Hankkeen kokonaisrahoitus vuosina 2010–2012 oli 17,8 miljoonaa euroa. Helsingin oma rahoitusosuus oli siitä vain kolme miljoonaa euroa. Kustannukset siis pysyivät kohtuullisena, jos niitä vertaa Helsinki Euroopan kulttuuripääkaupunki 2000 -hankkeeseen, johon kaupunki panosti huimat 17 miljoonaa euroa. Turku panosti Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeeseen myös paljon enemmän eli 18 miljoonaa euroa.


Helsingin medianäkyvyys oli laajaa ja sävyltään pääosin positiivista. On arvioitu, että medianäkyvyyden arvoksi on laskettu noin 20 miljoonaa euroa, joten se oli enemmän kuin hankkeen kokonaiskustannukset. Mediaosumia oli 100 eri maassa 8 000 kpl. Mediahuomio ylitti ennakkoarviot, joten niillä mitattuna viestintä oli onnistunutta. Viestinnässä pääsisältönä olivat se, kuinka Helsinkiä ja sen palveluja on kehitetty toimiviksi ja paremmiksi, sekä suomalainen design ja arkkitehtuuri. Suomalainen kulttuuri, kaupunkikulttuuri ja ruokakulttuuri olivat myös esillä lehdistössä.


Tarkastuslautakunnan päätelmä on, että Helsingin kannattaa olla jatkossakin mukana vastaavissa teemahankkeissa, koska ne vahvistavat kuvaa Suomesta ja houkuttelevat matkailijoita kaupunkiin. Projektien taloudellinen kannattavuus tulee kuitenkin harkita huolella.