Guggenheim-ehdotus valtava pettymys Tulosta Sähköposti
24.09.2013 15:53

Tässä muutamia ensikommentteja uuteen Guggenheim-esitykseen. Mielestäni se on suuri pettymys. Esitys ei suinkaan ole radikaalisti erilaisempi kuin viime kerralla, miten hanketta nyt markkinoidaan, vaan päinvastoin se on hyvin samansuuntainen kuin ennen, mutta vieläkin epärealistisempi.

On täysin hullua odottaa, että Helsingin Guggenheimissa kävisi vuosittain 550 000 kävijää. Sekä Kiasmassa että Ateneumissa on ollut vuosittain vain 200 000 kävijää. Suuren kulttuurikaupungin, Berliinin Guggenheim-museossa kävi vuosittain vain 140 000 ihmistä. Tuloarvio on siis todellisuudessa kuvitellulla pohjalla tässä rahoitussuunnitelmassa.

Yritysrahoituksen osuutta on kasvatettu tässä uudessa esityksessä 1 miljoonasta eurosta 1,85 miljoonaan euroon. Sinänsä yksityinen rahoitus on aina positiivista, mutta tällä kertaa se liikkuu lähinnä toiveiden tasolla. Jos guggiksella on tiedossa yksikin yksityinen taho, joka sitoutuu rahoittajaksi, niin ei muuta kuin nimiä kehiin. Toistaiseksi ei ole ollut. Tällä kertaa Amos anderssonin erinomainen, kokonaan yksityisesti rahoitettu uusi museohanke lisäksi kilpailee yksityisestä sponsorirahoituksesta Guggenheimin kanssa. Jos yksityistä tukea oli viime guggiskierroksella vaikea saada, nyt se on entistä vaikeampaa, kun Amos Andersson julkisti omat suunnitelmansa.

Rakennuskustannukset: noin130 miljoonaa euroa (ei sis. ALV) eli sama kuin ennenkin.

Lisenssimaksu: 30 miljoonaa dollaria. Edelleen tämä rahoitettaisiin yksityisesti, mikä olisi tietysti ehdoton edellytyksin. Jos tiedossa on yksityisiä lahjoittajia/sijoittajia, niin ne kannattaisi julkistaa pian. Aikaisemmin ei ole ollut. Samat ongelmat yksityisen rahoituksen osalta kuin ylemmässä kohdassa, periaatteessa hienoa, mutta toteutus toiveiden tasolla.

Mikä on Guggenheimin oma panostus hankkeeseen? "Osoittaakseen omaa taloudellista panostustaan G-säätiö on sitonut 1 miljoonan euron vuosittaisen hallintomaksun 550 000 vierailijan tavoitekävijämäärän saavuttamiseen. Vuosittainen maksu kattaisi säätiön johtotason työn Guggenheim Helsingin hallinnoinnissa. Hallintomaksu kasvaisi asteittain kunnes tavoitekävijämäärä saavutetaan. Tämän jälkeen maksun suuruus olisi kiinteä 1 miljoonaa euroa vuosittain." 

Eli G-säätiö ei ottaisi mitään taloudellista riskiä kantaakseen, vaan ainoastaan sitoutuisi kustantamaan (omista johtajistaan aiheutuvia) kustannuksia max miljoonalla sillä edellytyksellä, että saa vastaavasti tuloja 550 000 vuosittaisesta kävijästä... -> Tämä ei siis ole ulkomainen sijoitus Suomeen vaan tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta G-säätiölle.
(Tarkennus, helsinkiläisiltä, espoolaisilta, vantaalaisilta veronmaksajilta ja koko Suomen veronmaksajilta, joille Guggenheim-säätiö on tällä kertaa lätkäissyt maksuvelvollisuuden helsinkiläisten lisäksi. Mitenköhän espoolaiset ja vantaalaiset ottavat tuon rahanpyynnin vastaan?Haluavatko naapurikaupungit ryhtyä rahoittamaan Guggenheimia Helsinkiin?)

Entä kovasti mainostetut taloudelliset hyödyt pääkaupunkiseudulle? Jotta yksin Guggenheimissa vieraileva turisti toisi Suomeen lisätuloja aikaisempaan verrattuna, hänen pitää olla tullut tänne uutena "extraturistina" nimenomaan Guggenheimin ansiosta. Tällaisia uusia modernin taiteen turisteja, ihan rehellisesti arvioiden, ei ole odotettavissa meille puolta miljoonaa vuosittain.

Raportissa hehkutetaan mahtavia tulovaikutuksia Helsingin seudulle. Oikeasti kun tulovaikutusta katsoo vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta, pitää miettiä, millaisen talousvaikutuksen turisti jättäisi jälkeensä, jos käyttäisi täällä olo aikansa esimerkiksi shoppaillen, eikä harhailemalla taidemuseossa ja katselemalla tauluja - silloin turismin tulovaikutus olisi moninkertainen Guggenheimissa vierailuun verrattuna.

Itse voin jo nyt kertoa, että en tule äänestämään sellaisen Guggenheim-esityksen puolesta, johon täytyisi laittaa veronmaksajien rahaa. Kokonaan yksityisellä rahalla toteutettuna se olisi tänne tervetullut, mutta sellaista vaihtoehtoa ei nyt näköjään ole tarjolla, ikävä kyllä.