Helsingin ruokakulttuuri
13.06.2014 00:00

Helsingin ravintolakulttuuri kukoisti aikoinaan vilkkaana 1900-luvun alussa Suomen Suuriruhtinaskunnassa. Turistit ja herrasväki suosivat silloin Kämpin ja Kappelin kaltaisia ravintoloita. Työväki puolestaan istuskeli omissa kuppiloissaan, joissa keskityttiin kuulemma enemmän juomiseen kuin syömiseen. 
 
Itsenäistymisen ja kansalaissodan jälkeen maahan säädettiin kieltolaki, joka näivetti ravintolakulttuurin nopeasti. Lain kumoamisen jälkeen suomalaisten suhde alkoholiin ei heti palautunut luontevakasi, vaan valtio valvoi juomista tiukasti. Lisäksi Suomen myöhäinen kaupungistuminen hidasti länsimaisen ravintolakulttuurin kehittymistä, sillä vasta maalta kaupunkiin muuttaneet eivät olleet tottuneet syömään ”ulkona”. Ajan myötä suomalaisten vaurastuminen ja liittyminen Euroopan unioniin ovat kuitenkin muokanneet ruoka- ja juomakulttuuriamme länsimaisemmaksi. 
 
Helsinkiläisessä ravintolakentässä oli aluksi vain muutamia hienoja herrasväen ravintoloita kuten Savoy ja Palace, mutta pikkuhiljaa tarjonta alkoi monipuolistua. Aluksi keskiluokka löysi pizzeriat ja kiinalaiset ravintolat, sittemmin 1990-luvulla mukaan tulivat thaimaalaiset, nepalilaiset ja kebab-ravintolat. Myös bistrotyyliset ravintolat yleistyivät. 
 
2000-luvulla Helsingin ravintolakulttuuri eteni suurin harppauksin tiennäyttäjänä pienet menestyjät Chez Dominique ja Demo. Kaupungissa työskentelevien huipputason kokkien määrä moninkertaistui vain kymmenessä vuodessa. Viimeisin helsinkiläinen gastronominen trendi on suomalainen perinneruoka. Tyyliin kuuluu, että ruuan ainesosat ovat lähiruokaa ja tuotettu usein luomuna. 
 
Monet muistavat, kuinka perinteisten ns. hienojen ruokakulttuurien edustajat Silvio Berlusconi ja Jacques Chirac haukkuivat suomalaisen ruoan lyttyyn, samaan on sortunut myös tv-kokki Gordon Ramsay. Ehkäpä Helsingin kaupungin kannattaisi kutsua heidät tutustumaan pääkaupungin trendiravintoloiden nykytarjontaan.
 
”Uusi suomalainen keittiö” on saanut vaikutteita sekä venäläisestä että ruotsalaisesta keittiöstä. Siihen kuuluvat mm. leipäjuusto ja lakat, poronliha, graavikalan, puolukat, karpalot, riistalinnut, metsäsienet, hirven ja karhun liha yrteillä maustettuina. Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä katajanmarjoilla maustettuina. Kaikki ne muuten ovat erittäin kesäisiä makuja.