Peruspalveluihin lisää rahaa vuoden 2015 budjettiin
13.11.2014 11:54

 

Itselleni tärkein asia budjettineuvotteluissa olivat tänä vuonna koulujen määrärahat. Opetusvirastolle annettiin rahaa lisää seitsemän miljoonaa euroa, jolla sen pitäisi voida perua suunnittelemansa opettajia koskevat säästöt. Lautakunta oli alun perin joutunut esittämään ensi vuodelle säästöjä, jotka olisivat tarkoittaneet, että koulunkäyntiavustajien määrästä olisi tingitty ja opettajille ei olisi enää palkattu kouluihin sijaista ensimmäiselle sairauspäivälle. Ajatus kuulostaa näin peruskoululaisen äitinä aivan mahdottomalta.

Kouluavustajat tulivat kouluihin sen jälkeen, kun tarkkailuluokat lopetettiin. Vaikeasti kouluun sopeutuvat oppilaat, jotka ennen joutuivat ”tarkkikselle”, käyvät koulua nykyään tavallisessa luokassa muiden joukossa. On aivan selvää, että jotta luokissa säilyisi oppimisrauha, siellä tarvitaan opettajan lisäksi tapauskohtaisesti toisen aikuisen apua. Kouluavustaja antaa luokassa ollessaan apua myös lisäopetusta tarvitseville lapsille, jotta kaikki pysyvät mukana oppimisvauhdissa. Lisäksi huonosti suomea puhuvat maahanmuuttajalapset hyötyvät suuresti kouluavustajasta luokassa. Ilman avustajaa opettajan työ kävisi aivan mahdottomaksi ja enemmistö luokan oppilaista ei saisi ansaitsemaansa normaalia kouluopetusta.

Suunniteltu säästö opettajien sairauspoissaolon sijaisista säästämiseksi voidaan nyt myös perua. Se oli alunperinkin älytön ja todella ongelmallinen opettajien ja rehtorien vastuukysymystenkin vuoksi. Jokainen ymmärtää, millainen kaaos 30 hengen koulukuokassa vallitsisi ilman aikuisen valvovaa silmää. Ala-asteelaisen pojan äitinä menisin niin pitkälle, että vertaisin tilannetta eläintarhaan, jossa voi tapahtua lähes mitä tahansa... Onneksi rahat löytyivät lopulta siihenkin ja tuo säästöidea saatiin peruttua. Lopullinen päätös siitä, miten seitsemän miljoonan lisäraha käytetään, jää opetuslautakunnan vastuulle.

Vastaavat säästöt etsittiin ylimääräisellä 5,5 miljoonan euron hallinnon ja tukipalveluiden säästöohjelmalla. Lisäksi Helsingin Seudun Liikenteen toimintamenot osoittautuivat 3,2 miljoonaa euroa ennakoitua pienemmiksi Helsingin osalta ja väestönkasvu- ja indeksitarkistusten tarkistamisen johdosta liikkumavara kasvoi 1,2 miljoonaa euroa.

Investointipuolella päätettiin kohdentaa lisärahaa keskustakirjastohankkeen. Itse olin tehnyt aloitteen, että keskustakirjasto pitäisi unohtaa tässä taloudellisessa tilanteessa. Peruspalvelut pitäisi asettaa etusijalle ja rakentaa näitä monumentteja vain, jos rahaa olisi jostain kumman syystä liikaa käytettäväksi. Olin siksi pettynyt lopputulokseen. Kokoomuksen ansiosta sen osalta kirjattiin kuitenkin, että jos hankkeen investointibudjetti uhkaisi ylittyä, etsitään säästökohtia investointibudjetissa pysymiseksi. Muut puolueet olisivat halunneet laittaa keskustakirjastoon vielä paljon enemmänkin rahaa.