Helsingin peruskouluissa vietetttiin kuunvaihteessa kouluruokapäivää. Se on erikoispäivä, jolloin oppilaille ja henkilökunnalle tarjotaan lounaan yhteydessä pieni herkku maksuttoman kouluruokailun kunniaksi.

Helsinki on ollut maksuttoman kouluruokailun edelläkävijä jo vuodesta 1943 eli kouluruokailu täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Juhlavuotta vietetään kouluissa vielä perusteellisemmin marraskuun puolivälissä.

 

Oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille tarjotaan kaikkina arkipäivinä maksuton ateria. Helsingissä tarjoillaan joka päivä lähes 60 000 koululounasta eli yli kymmenen miljoonaa ateriaa vuodessa. Käytännössä opetuksen toimipisteissä on päivittäin tarjolla ateriavaihtoehtona ja ruokailijan vapaasti otettavissa kasvispääruoka lisäkkeineen. Palvelukeskus Helsinki vastaa suuresta osasta helsinkiläisten koulujen ja oppilaitosten ruokapalveluista.

 

Ikävä kyllä noin viisi prosenttia ruoasta menee hävikkiin kouluissa.Se on 2 750 annosta päivässä ja noin 523 000 annosta vuodessa. Kouluruoka maksaa Helsingissä keskimäärin kaksi euroa oppilasta kohden, joten valuu vuoden aikana noin miljoona euroa hukkaan huokahävikin muodossa.

 

Kouluaterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan ja opiskelijan päivittäisestä energiantarpeesta. Se edellyttää, että nuori syö kaikki aterian osat eli lämpimän pääruoan, kasvislisäkkeen, ruokajuomana maidon tai piimän, leivän sekä levitteen. Kuitenkin vain kolmannes yläkoululaisista nauttii koululounaan kaikki osat.

 

Joidenkin arvioiden mukaan syömättömyys liittyy kouluruoan laatuun, lounastunti voi myös olla niin aikaisin aamupäivällä, ettei lapsella ole vielä nälkä aamupalan jälkeen. Yläluokilla syömättömyys voi olla myös muotijuttu. Osa lapsista taas kokee kouluruuan maut vieraina ja vierastaa ruokalajeja, joita ei ole tottunut syömään kotona.

 

Jätin kaupungille keväällä aloitteen, jossa esitin selvitettäväksi, voisiko Helsingin koulujen ja päiväkotien lounasaterioiden reseptit julkistaa.

 

Olisi tärkeää karsia nuorten ennakkoluuloja kouluaterioita kohtaan. Yläasteelaisista alle 40 % ilmoittaa olevansa tyytyväinen kouluruoan makuun, ja sen laatua pitää hyvänä vain noin joka kolmas. Lukiolaisista koululounaan laatua ja makua pitää hyvänä vain puolet tytöistä ja pojista vieläkin harvempi.

 

Jos kaupungin koululounaiden ruokareseptit voitaisiin julkaista, perheet voisivat kokkailla kouluruokaa yhdessä ja lapset voisivat totutella uusiin makuihin jo kotona. Se voisi edistää kouluruuan houkuttelevuutta myös koulupäivän aikana. Kouluaterioilla on sekä ravitsemuksellinen että kasvatuksellinen merkitys, koululounaan syöminen mm. tutkitusti edistää terveellisten ruokatottumusten omaksumista.