Tein kaupunginvaltuustolle aloitteen, että Helsingissä pitäisi panostaa nykyistä enemmän lasten ja nuorten lähipyöräilyn turvallisuuteen. Toistaiseksi pyöräilyn edistämisessä on ollut suuri painopiste työmatkapyöräilyn nopeudessa.

 

Helsingissä on rakennettu yksisuuntaisia pyöräteitä ja baanoja, jotta pyöräilystä tulisi kilpailukykyinen nopea liikennemuoto autoilun rinnalle.Tavallinen arkipyöräily ja sen turvallisuus on ikävä kyllä jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuitenkin Helsingissä tekevät suhteellisesti eniten pyörämatkoja 7–17 -vuotiaat, vaikka heidän matkamääränsä onkin aikuisväestöä pienempi. Helsingin onkin alettava huolehtia entistä enemmän nimenomaan lasten ja nuorten pyöräilyn turvallisuudesta. Alaikäiset pyöräilevät yleensä kavereidensa kanssa lyhyitä matkoja tavallisilla asuinalueilla kantakaupungissa ja esikaupungeissa, eivät siis pitkiä matkoja baanoilla.

 

Kaupungissa tapahtui vuonna 2011 yksi kuolemaan johtanut pyöräliikenneonnettomuus ja 171 poliisin tietoon tullutta loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Poliisin tietoon tulevista polkupyöräonnettomuuksista noin 90 % on törmäyksiä autojen kanssa ja niistä kolme neljästä tapahtuu risteyksissä. Yleisin onnettomuustyyppi onkin pyöräilijän ja autoilijan törmääminen tilanteessa, jossa autoilija on kääntymässä sivutieltä oikealle ja pyöräilijä tulee päätien suuntaisesti oikealta.

 

Liikenneturvan mukaan autoilijoilla korostuvat pyöräonnettomuuksissa erityisesti havaintovirheet heidän ajaessaan sivutietä pitkin kohti päätietä. Arviointivirheet puolestaan korostuvat autoilijoiden ajaessa päätietä pitkin. Autoilijat kuitenkin usein pyrkivät noudattamaan liikennesääntöjä ja he olettavat, että pyöräilijätkin tekevät niin. Kuten moni huomaa liikenteessä, näin ei aina kuitenkaan ole. Yllättävän moni pyöräilujä rikkoo liikennesääntöjä aika pahasti ja silloin syntyy vaaranpaikkoja.

 

Pyöräilijät usein huomaavat auton ylittäessään sivutien tai tontin liittymää, mutta olettavat sen väistävän. Aika moni pyöräilijä luulee, että auton pitäisi aina väistää pyörää. Vanhempien pitäisikin opettaa lapsilleen liikennesääntöjä ja varmistaa, että he noudattavat niitä. Tietysti myös aikuisten pitäisi noudattaa liikennesääntöjä pyöräillessään, ihmeen moni aikuinen mm. pyöräilee jalkakäytävällä.

 

Munkinseudulla pidettiin toukokuussa liikenneilta, joka herätti asukkaiden kesuudessa parannustoiveita liikenneturvallisuuteen. Asukkaat toivovat mm. alueen baanan palauttamista uudelleen suunnitteluun, koska siinä on nykyisellään on liian monta vaarallista kohtaa. Esimerkiksi Laajalahdentien eteläosa koetaan vaaralliseksi sekä pyöräilijöille että kävelijöille.

 

Vaarallisia kohtia on myös Laajalahden aukiolla. Liikennesuunnittelijat haluavat ilmeisesti vetää pyöräilijöille baanan Munkkiniemen puistotieltä Konepuistoon aukion pyöreän kivimonumentin yli. Munkinseutulaiset haluaisivat ehdottomasti säilyttää aukion nykyisellään puukioskeineen. Osa asukkaista toivookin, että baana voisi kulkea Puistotien pohjoispuolella.

 

Baana päättyy nykyään Puistotien eteläpäässä kummallisesti, ikäänkuin jatkumatta turvallisesti mihinkään. Merkinnät pyörätien jatkumisesta ovat epäselviä ja johtavat siihen, että moni seikkailee vaarallisesti risteysalueella tai pyöräilee jalkakäytävällä. Pyöräilijöiden opastusta oikealle reitille on parannettava tässä kohdassa kiireellisesti.

 

Asukkaat toivovat liikennesuunnittelijoiden kiinnittävän huomiota myös siihen, että Munkkiniemen aukion bussipysäkki, jossa pysähtyy mm. 502 ja pitkän matkan linjat keskustaan päin mennessä, koetaan vaaralliseksi sekä pysäkkiä käyttäville jalankulkijoille että pyöräilijöille.